Tagipilvi tännekin

Minulta kysyttiin taannoin suhtautumistani tuoreehkoon web 2.0 -villitykseen, tag cloudeihin, Kari A. Hintikan suomennoksen mukaan asiasanapilviin.

Ihan hauskojahan ne ovat, mutta eivät välttämättä kauhean hyödyllisiä. Ajatuksena on, että kone parsii pilven joko käyttäjän [tai käyttäjien] itsensä määrittelemien tai automaattisesti havaittujen tagien perusteella. Sanat on usein esitetty aakkosjärjestyksessä, ja linkkien koko vaihtelee esiintymistiheyden mukaan.

Kokeilemassani Zoom Cloudsin systeemissä järjestelmä hoitaa tagien etsimisen sivun syötteen perusteella. Lopputuloksena on ainakin ensialkuun hieman hölmön näköinen pilvi, sillä systeemi ei tunnu ymmärtävän, että esimerkiksi ole on tavanomainen verbimuoto eikä sellaiseen kovin kiinnostava tagiksi. Kaikkiaan verbit tuntuvat sopivan aika heikosti tagi-sanoiksi.

Automaattinen tagien etsiminen olisi kyllä toimiessaan hieno asia, sillä harva jaksaa sittenkään lisäillä meta-tietoa kaikkeen luomaansa sisältöön [enpä ole minäkään viitsinyt flick-kuviani tägäillä], ja kovin sattumanvaraisestihan nuo itsekin keksityt tagit valitaan. Sittenkin tällä menetelmällä etsityt tagit ovat koneen poimimina vain pseudoälykkäitä ja vastuu jää lukijan harteille. Folksonomiaan pohjaavissa tägeissä taustalla on sentään ihmismassan keskimääräinen näkemys.

Tagipilviä vaivaavat toki kaikki tavanomaiset tageihin liittyvät ongelmat. Tagit pyrkivät tuomaan semanttista informaatiota sisältöön, mutta tagien keskinäisen suhteen semanttisen informaation puutteen vuoksi ne muodostavat pelkkiä tyhjiä sanajonoja, jotka saattavat tarkoittaa sitä, mitä lukija kuvittelee tai sitten jotain aivan muuta. Tagit eivät myöskään skaalaudu tai konvergoidu erityisen hyvin eikä useaa eri asiaa tarkoittavien sanojen merkitysten erottamiseen ole kätevää tapaa. Suomen kielessä oman ongelmansa tuovat jälleen kerran myös sanojen taivutuspäätteet.

Aikaperustaisen median kategorisointia ja tehokasta uudelleenkäyttöä tutkinut Marc Davis on korostanut lisäksi erityisesti avainsanojen soveltumattomuutta dynaamisen sisällön kategorisointiin. Jo Kuleshov-efektin vuoksi objektiivinen kategorisointi on mahdotonta, sillä viimeksi näytetty leike vaikuttaa seuraavan tulkintaan.

Kuinka vain, tuo pilvi näyttää sen verran metkalta sivupalkissani, että annan sen olla siinä tuomassa blogilleni hitusen uskottavuutta. Harva kai wunderbaumejakaan hajun vuoksi käyttää…

***

Seuraavat kiistaanaiheet ovat tietenkin, tuleeko tagi kirjoittaa a:lla vai ä:llä. Minä kirjoitin tässä tekstissä jo loogisesti sekaisin substantiivin tagi ja verbin tägätä. Oma taistelunsa on sekin, tuleeko sanoa tägään vai täggään.

Yhden geen blogaajana [kuten myös yhden koon mokaajana] olen tietenkin ensimmäisen kannalla…

Päivitin myös otsikkokuvaa siltä varalta, että innostuisin julkaisemaan täällä englanninkielistä sisältöä. Tiedän, että yläkerta näyttää vähän hölmöltä niin kauan, kuin Safari on ainoa selain, joka osaa piirtää tekstille varjon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s