Hukassa kirjastossa

Kävin perjantaina TKK:n kirjastossa ja löysin aimo kasan kaikenlaista mielenkiintoista. Mukaan tarttui muiden muassa Mato Valtosen WapIt-testamentti, Noh, sano naakka, kun nokka katkes. Lainasin kirjat automaatilla ja jatkoin kotiini.

Seuraavana aamuna olin saanut useamman sähköpostin kirjaston järjestelmältä. Niissä kerrottiin, että yksi aiemmin lainaamani kirja oli myöhässä, ollut jo pidemmän aikaa. Niin kauan, että edellisen yön aikana sakkosumma oli pyörähtänyt yli viiden euron.

Koska summa oli yli viisi euroa, en voinut uusia lainoja. Eikä maksaminenkaan ole mahdollista menemättä paikalle. Käyn varsin harvoin koululla, joten ärsytti, kuinka en ollut saanut asiasta varoitusta, kun olin juuri eilen ollut paikalla ja olisin silloin voinut maksaa laskut pois.

Kaikkiaan en tiedä, miksi kirja oli myöhässä, vaikka luulin uusineeni sen. TKK:n kirjaston järjestelmä toimii sentään varsin hyvin: muistutusmeili tulee yleensä ajallaan ja siinä on suora linkki uusintaan. Salasanaa ei sentään voi tallentaa, ja kohdesivulla uusimislinkki on piilotettu foldin alapuolelle, eli sen esiin saaminen vaatii vierittämistä. Mutta kaikkiaan siedettävää.

***

Paljon paremmin kuin perinteisesti pääkaupunkiseudun kirjastojen omituisesti nimetyssä Helmet-järjestelmässä, joka on sitkeästi uskonut, että paras tapa on lähettää maksullinen paperikirje siinä vaiheessa, kun lainat ovat jo myöhässä. Hiljattain siihen on sentään lisätty tuki sähköpostimuistutukselle, mutta minulle ne ovat tulleet edelleen vasta määräajan jälkeen.

Kirjastojen liiketoimintamalli on hieman omituinen eikä näin ole aivan selvää, mitä tavoitetta ajamaan järjestelmä tulisi suunnitella. Olen väitellyt aiheesta joskus, ja yleinen kanta tuntuu olevan, että on se nyt aikamoista, jos ei itse osaa ottaa vastuuta aikatauluistaan ja on vain kasvattavaa, ettei kirjasto tätä käyttäjän puolesta tee. Vähän samalla tavalla kuin on hyvä juttu, että pesukone jättää vedet sisäänsä ja pakottaa pesemään koneellisen uudestaan, jos käyttäjä on laiminlyönyt velvollisuutensa puhdistaa nukkasihti.

Joku toinen voisi nähdä, että on hyvää bisnestä tehdä lainojen unohtamisesta mahdollisimman helppoa ja kerätä näin myöhästymismaksuja. Tähän idealogiaan kuuluu myös, että lainojen uusiminen ei saa olla liian helppoa.

[Kaikkiaan kirjastoihin liittyy mielenkiintoisia kysymyksiä. Ennen vanhaan teoksen lisenssi ei ollut erotettavissa fyysisestä tuotteesta. Nykyään teokset voisivat olla jaossa sähköisestikin eikä lainassa oleva teos olisi muilta pois, mutta lisenssejä ei tietenkään ole olemassa enempää kuin niteitä hyllyssä. Kiinnostavaa nähdä, mitä tässä tapahtuu.]

Minun pöhkö ajatukseni on, että kirjaston järjestelmien tulisi tehdä lainojen hallinnasta käyttäjälle mahdollisimman yksinkertaista ja toisaalta huolehtia, että aineisto kiertää tarvitsijoille mahdollisimman hyvin. Maailmassa on sen verran muistettavia asioita, että kunnon kansalaisuuden kannuksia kelpaa hankkia muualtakin.

En tapaa lahjoitella rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta jotenkin minusta tuntuu oikeastaan hyvältä, että rahoitan kirjastotoimintaa jokusella kymmenellä eurolla vuodessa.

***

Kun nyt vauhtiin pääsen, ihmettelenpä vielä, miksi kirjastojen tiedonhakujärjestelmät ovat niin huonoja. Minusta hyvän järjestelmän tulee ensisijaisesti kyetä palvelemaan tilanteessa, jossa tiedän tarkkaan, mitä haluan. Tämän järjestelmät tekevät, mutta kankeasti ja paljolti omituisin termein ja logiikoin.

Sen sijaan Amazonin, iTunes-kaupan ja lukuisten muiden palveluiden kykyä kertoa minulle, mistä olen kenties kiinnostunut, ei tarjota lainkaan. Kirjan yhteydessä ei ole linkkiä samaa aihepiiriä käsitteleviin teoksiin, ei siitä huolimatta, että kirjastoilla on vakiintuneet avainsanakäytännöt, joiden luulisi helpottavan suuresti.

Lienee naiivia edes pyytää mahdollisuutta pisteityksiin ja kommentointiin.

Niin kummalliselta kuin se tuntuukin, paras keino löytää kirjastosta mielenkiintoisia teoksia on edelleen kuljeskella pää kenossa hyllyjen väleissä ja tavailla pystysuuntaisia kirjojen nimiä. [Joidenkuiden kerrotaan kysyneen virkailijaltakin, mutta kun nämä tapaavat vastata kysymällä, onko automaatti rikki, vai.]

12 kommenttia artikkeliin ”Hukassa kirjastossa

  1. Hups, sulla jäi linkki päättämättä.

    Ai, sinä tuet kirjastolaitosta vain kympillä vuodessa, minun panokseni liikkuu sadoissa euroissa! Aina muuton aikoihin kirjoja pakatessani ajattelen, että ne rahat eivät ole menneet hukkaan. Ei ainakaan tarvitse pakata kaikkia yhtätyhjänkanssa dekkareita, joista maksut mulle kertyvät!

  2. Yritin juuri tänään käyttää TKK:n kirjaston hakua (kirjastokielellä haku on ”teemu”?) kännykällä laihoin tuloksin. Linkkien toteuttaminen kuvilla aiheuttaa mm. sen, että koko sivu valuu alaspäin sitä mukaa kun kuvat latautuvat. Ehdin ajaa bussilla kirjaston ohi, eikä kirjan saatavuus selvinnyt.

    Jotain häiriötä järjestelmissä on ollut kesän aikana. Monet ovat saaneet 110e laskuja myöhästyneistä magneettiavaimista, siitä huolimatta että koko lakun pantti on vain neljä kymppiä.

  3. Itse odottelen malttamattomana, ottaisiko kukaan suomalaisista Voyager-kirjastoista (mm. kaikki korkeakoulukirjastot) edes koekäyttöön Voyagerin asiakaskäyttöliittymän korvaavan VuFind-hakutyökalun, jostakirjoittelin jonkin aikaa sitten.

    Taidan joutua odottamaan vielä pitkään ja syynä lienee se, että laittamalla hirmukalliin Voyagerin asiakaskäyttöliittymän ja ilmaisen (beer&speech) Vufindin rinnakkaiskäyttöön, paljastuisi karulla tavalla se että kirjastojen tiedonhakujärjestelmien käyttökokemus on jäänyt jonnekin 90-luvun puolivälin tietämille. Toivottavasti arvelen väärin ja jotain alkaa tapahtua pian.

  4. Matti, näyttää mielenkiintoiselta. En alkanut perehtyä eri järjestelmiin, kunhan kitisin, mutta hyvä kuulla tilanteesta vähän tarkemmin.

  5. /Ennen/ myöhästymistä lähtevä myöhästymismuikkari lienee HelMet-kirjaston eniten toivotuimpia ominaisuuksia. Mahdollisuus maksaa etänä (verkkopankki, kännykkä) on varmasti siellä listan kärkipäässä myös.

    Ennen sähköpostiahan oli vielä perusteltua, että muikkari lähtee vasta kun lainat ovat jo myöhässä, koska oikeiden kirjeiden postittamiseen menee kirjastolla aika paljon fyrkkaa, kuten kaikki voivat kuvitella. No tämä nyt ei tietenkään sähkö-postin aikana enää ole ajankohtaista. Kosolti myöhässä olevia lainoja kirjasto kyselee takaisin edelleen oikealla postilla laillisista syistä, joita en tunne tarkasti mutta joita voin kyllä arvailla (tietoturva, perillemenotakeet ym.).

    En tässä nyt käy avautumaan näkemyksistäni siitä pitäisikö kirjastolainan kaltaisia sopimuksia myös ihan itse yrittää muistaa noudattaa😉

    Vaikka käyttösäännöt ovatkin minusta melko selkeät, on noissa tiedonhakujärjestelmissä kyllä parantamisen varaa. Paljon. Eurooppalaista ja amerikkalaista kirjastoskeneä hieman seurailevana voin ilokseni ilmoittaa että kirjastojärjestelmien ankeus on kyllä havaittu ainakin jollain tasolla myös ammattilaisten keskuudessa ja asialle toivottavasti tapahtuu jotain. Ei ole harvinaista tavata suomalaistakaan kirjastolaista vertailemassa omaa järjestelmäänsä nykyaikaisempiin verkkopalveluihin ja esimerkiksi Tukholman ja Amsterdamin kirjastojen webbiliittymistä aina puhutaan. Pääkaupunkiseudullekin saatanen Innovative Millenium -kirjastojärjestelmän webbikäyttöliittymästä uusi ja varmasti hieno versio jossain vaiheessa asiakkaiden käyttöön. Nykyinen HelMethän on tavallaan huvittavan hellyyttävä, vähän kuin jotain Internet Archiven Wayback Machinesta (http://www.archive.org/web/web.php).

    Yksi aika mielenkiintoinen projekti on Frank monihaku (http://frank.kirjastot.fi) joka käyttää kirjastojen omia web-käyttöliittymiä tarjotakseen valtakunnallisen haun. Siis eräänlainen mash-up. Frank ei käyttöliittymän suhteen tarjoa sinänsä mitään uutta mutta on kuitenkin osoitus siitä että webliittymän voi aina nähdä eräänlaisena APIna, ohjelmointirajapintana, jota ihmisen sijasta käyttää jokin ohjelma ja sitten tarjoaa tätä tietoa edelleen käyttäjälle.

    HelMet lienee lyhennys käsitteestä ”Helsinki Metropolitan”, siis eräällä tavalla ”pääkaupunkiseutu”. Näin arvelen, en ole kyllä koskaan nähnyt tai kuullut sitä missään selitettävän. http://www.helmet.fi on siis vähän kuin englanninkielinen ”www.pääkaupunkiseutu.fi” josta tietenkin saattaisi kuvitella löytävänsä muutakin kuin kirjaston verkkopalvelun. Nykyään osoite http://www.helmetkirjasto.fi on varattu myös, mutta siellä ei ole mitään. Minusta HelMet on aina haiskahtanut hieman projektinimeltä joka on jäänyt käyttöön.

    No eipä siitä sen enempää…

    Kiitos kiehtovasta blogista, olen seuraillut tätä jo vaikka kuinka kauan.

  6. Kun joudut hoitoon, voinet kirjoittaa samansisältöisen selvityksen terveydenhoitotietojärjestelmistä. Siellä myös kuten kirjastossa amatöörit vastaavat isoista it-hankinnoista. Siis lääkärit ja kirjastonjohtajat.
    Edelliset ymmärtävät suolen toimintaa ja jälkimmäiset MARK-formaattia, mutta tietotekniikasta ei kumpainenkaan.

  7. Kiitokset kommenteista mace/H10 ja Dottor! Olivat jääneet spämmihaaviin enkä ole käynyt täällä vähään aikaan.

  8. Kappas, HelMet on sitten samaa sarjaa hölmöydessään mol.fi:n kanssa. Ei ollut tullut mieleenikään, vaikka paheisiini kuuluvat typerät sanaleikit.

    Fyysisessä kirjeessä viivästys on toki perusteltua, ja säikähdin, että sähköpostin tapauksessa olisi jumahdettu samaan ajatusmaailmaan hahmottamatta tilanteen muuttumista.

    Tietenkin asiakkaan tehtävä on muistaa palauttaa lainansa, mutta minusta palvelun tehtävä on tehdä tämä muistaminen mahdollisimman helpoksi. En panisi pahakseni automaattista lainakuittia sähköpostiini jo heti lainauksen jälkeen. Mieluiten tilaisin henkilökohtaisen lainakalenterini iCaliin…

  9. Hmm… olisikin hauskaa jos kirjaston kuittitulostin huikkaisi lainaamistapahtuman jälkeen selluloosajätteen sijasta BlueToothilla ja/tai sähköpostilla kalenterimerkinnät SyncML-muodossa. Ohessa olisi tietenkin linkki asiakkaan omiin tietoihin kirjaston verkkopalvelussa.

  10. Paluuviite: Instill confidence

  11. ”Sen sijaan Amazonin, iTunes-kaupan ja lukuisten muiden palveluiden kykyä kertoa minulle, mistä olen kenties kiinnostunut, ei tarjota lainkaan.”

    Kerrassaan loistava idea! Voisikohan tätä ajaa eteenpäin – siis malliin ”tämän kirjan lainanneet ovat lainanneet myös: …”. Ja kyllä tuo pisteytystoimintokin voisi toimia. Siitä vain Hesarin mielipidekirjoitusta rustaamaan. Tai meiliä kirjastojen johtajille. Vai miten tällaista saisi edistettyä?

    En keksi, mitä haittaakaan tuollaisesta systeemistä voisi olla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s