Käyttäjä vs. ihminen – termien sekamelskaa

Olen toistuvasti saanut ärsyttävän vähäisiä pisteitä erilaisista terminmäärittelykysymyksistä opiskelujeni aikana, vaikka olen mielestäni ymmärtänyt oikein hyvin, mistä puhutaan. Nyt on jälleen edessä yksi hiustenhaljonnan paikka. Pidättekö ihmiskeskeistä ja käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä synonyymeinä ja jos ette, kuinka näette näiden poikkeavan toisistaan?

Taustalla on ISO 13407 -standardi, jonka englanninkielinen nimi on Human-centred design processes for interactive systems. Suomeksi se on kuitenkin Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi ja saksaksikin Benutzer-orientierte Gestaltung interaktiver Systeme. Hassusti englanniksi yleisesti käytettävä lyhenne UCD (user-centred design) puhuu jälleen käyttäjistä.

Muun muassa Susan Gasson näkyy kirjoittaneen pitkälti käyttäjä- ja ihmiskeskeisyyden eroista. Ehkä ihmiskeskeinen sitten liittyisi enemmän ihmiselle tyypillisten ominaisuuksien huomioimiseen ja käyttäjäkeskeisyys miettisi ihmistä spesifimmin käyttäjän roolissa.

Tuo alkaakin jo lähestyä ACD:tä (action-centred design). Pari vuotta sitten käytiin kiihkeää keskustelua siitä, onko koko UCD väärä tapa ajatella asioita. Viulua on vaikeaa soittaa eikä moista tuotetta syntyisi UCD:n metodein, mutta ACD:lläpä syntyisikin, sanovat.

Joku voisi väittää, ettei moinen kinastelu ole hyväksi, kun pitäisi kyetä esittämään kohtalaisen yhdenmukainen näkemys siitä, mitä tuotekehitysprosesseille pitäisi tehdä, jotta lopputulokset olisivat käytettäviä.

Surullinen on vaikka user experience (UX), josta innostuttiin puhumaan, kun käytettävyys alkoi kuulostaa liian puisevalta, mutta jota on sittemmin tungettu niin löyhillä määritelmillä joka paikkaan, että se on kokenut melkoisen inflaation. Tuonkin sanan taisi ensimmäisenä ottaa käyttöön Donald Norman, joka kommentoi jo kymmenen vuotta sitten sen löyhää käyttöä:

I invented the term because I thought Human Interface and usability were too narrow: I wanted to cover all aspects of the person’s experience with a system, including industrial design, graphics, the interface, the physical
interaction, and the manual.

Since then, the term has spread widely, so much so that it is starting to lose its meaning.

Suomeksi user experience tilanne on hieman epämääräinen. Suora käännös on käyttäjäkokemus, ja tuota sanaa tarjoaa niin Wikipedia kuin Adagen sanasto. Käyttökokemus sitä vastoin on jo Googlen valossa paljon käytetympi (1900 vs. 6400 osumaa).

Nykyään käyttöliittymä on vakiintunut suomalaiseksi termiksi, mutta pitkään yritettiin tyrkyttää suoraa käännöstä käyttäjäliittymä (300 osumaa). Minusta tässä näyttäisi olevan kyse samasta asiasta, mutta pitää varmaan soittaa kielitoimistoon.

5 kommenttia artikkeliin ”Käyttäjä vs. ihminen – termien sekamelskaa

  1. UX on myös tosi ruma lyhenne, kun se ääntyy päässä UKS. En jaksa lukea brittien UX-blogeja juuri siitä syystä😛 Ehkä pitää antaa niille vielä toinen mahdollisuus joskus…

  2. Väitöstutkimukseni kaivelee juuri tällä hetkellä tuota käyttäjä vs. ihminen-asiaa. Henk. koht. sanoisin, että käyttäjä ja ihminen pitäisi pitää täysin erillään toisistaan käytettävyys, HCI ja tuotekehitys alueilla. Näkisin, että HCI-ala on juuri nyt ja seuraavat 5-10 vuotta ongelmissa tämän perustavanlaatuisen teoreettisen linjauksen kanssa. Vastaikkanasettelu on ihmisen ja teknologian kesken. Jos otetaan ihmisen näkökulma niin kaikki pitäisi olla tietysti ihmiskeskeistä ja ihmislähtöistä, teknologia ollessa vain osa ympäristöä, jossa ihminen elää. Toinen laita on sitten tuote- ja teknologiakehitys, joka näkee ihmiset vaan ja ainoastaa teknologian käyttäjinä.
    Se kumman piirrät mindmappisi keskelle, johon muut pallukat liittyvät on niin oleellinen kysymys tämän alueen kehityksessä, että en osaa sitä tässä sanoin kuvata. Minusta on aivan selvää mikä pitäisi olla marssijärjestys, onko teknologia ihmistä varten vai käyttäjä teknologiaa varten, mutta alan kehityksessä ja tutkimuksessa se on kohtalaisen hyvin hukassa. Yleensä raha on se jolle kumarretaan ja jonka päätöksellä päätetään mikä on tärkeintä. ISO-standardin ja muut termiongelmat ovat puhtaasti lähtöisin tästä kahtiajaosta, termit eivät perustu mihinkään yhteen tieteelliseen teoriaan ja se tarkoittaa, että termien käyttö on kallellaan milloin minnekin.
    Kielitoimiston harteille en jättäisi hommaa, koska ongelma on alueen keskeisten teorioiden tasolla.

  3. Tosi kärjistetty esimerkki, mutta ehkä se vähän avaa ajatuksenkulkuani.

    Ihminen ottaa huumetta. Käyttäjäkeskeinen tuotekehittäjä huomaa, että huumeruisku ei toimi ihan optimaalisesti – sitä on hidas käyttää ja siinä on vaarana että käyttäjä tekee virheen. Tarvitaan toisenlaista huumetta tai parempi keino nauttia nykyistä.

    Ihminen ottaa huumetta. Ihmiskeskeinen tuotekehittäjä ymmärtää, että ei se ole hyvä juttu ihmisen kannalta – ei ainakaan pitkällä aikavälillä – ja koittaa reagoida asiaan sen mukaisesti.

    Joka tapauksessa, mun mielestä *todellinen* käyttäjäkeskeisyys on ihmiskeskeisyyttä.

    Ja ehkä lopulta päädytään siihen, mikä on *ihmiskuva*? Eikö se vaikuta aikalailla termien määrittelyyn?

  4. Jussi, hauskaa, että otit huumeet esiin. Se kun tuntuu olevan toinen kenttä, jossa käyttäjä-termiä sovelletaan… Ihmiskeskeinen aseenkehitys olisi sekin aika paradoksaalista puuhaa.

  5. Jy:n tutkija Antti Pirhonen käytti syksyllä sigchin tapahtumassa esimerkkiä: ”onko tykin käyttäjä hän, joka painaa laukaisunappia vai hän, joka ottaa ammuksen vastaan”. En tiedä oliko alunperin Pirhosen keksimä vai ei, mutta tämä on jäänyt minulla mieleen erinomaisena anekdoottina siitä kuka on käyttäjä ja mitä on käyttäjäkeskeisyys. Tämä esimerkin pohjalta pelkästään tai Jussin esimerkin pohjalta voidaan sanoa, että ihmiskeskeisyyttä tai käyttäjäkeskeisyyttä ei ole vielä kattavasti määritelty. Tarvitaan huomattavasti laajemmin ihmisyyden ja teknologian suhdetta huomioiva määrittely, kuin pelkästään ”käyttäjä-apuväline -paradigmasta” johdettu määrittely.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s