Lead userit ja kuuluuko ideoilla olla arvoa

Eric von Hippel kehitti lead user -käsitteen 80-luvun lopulla ja on julkaissut kaksi ilmaiseksi ladattavissa olevaa kirjaa aiheesta (Sources of Innovation, 1988 ja Democratising Innovation, 2006). (En löytänyt lead userille suomennosta, joten kutsun heitä alliteraatiointoilijana kärkikäyttäjiksi. Lisäys: mutta vain tässä yksittäisessä merkinnässä, sillä sana on kommenttien mukaan jo muussa käytössä, joskaan Googlen mukaan ei kovin laajasti). Hippelin mukaan kärkikäyttäjät ovat halukkaita modaamaan käyttämiään laitteita paremmin omia tarpeitaan vastaaviksi. Kaksi tärkeää kärkikäyttäjiä yhdistävää piirrettä ovat:

1. Kärkikäyttäjät kohtaavat tarpeita, jotka yleistyvät markkinoilla, mutta he kohtaavat ne kuukausia tai vuosia ennen markkinoiden valtavirtaa.

2. Kärkikäyttäjät hyötyvät itse merkittävästi näihin tarpeisiin vastaavasta ratkaisusta.

Esimerkkejä kärkikäyttäjäinnovaatioista ovat maastopyörät ja WWW. Molemmissa tapauksissa kehittäjiä kiinnosti saada ratkaisu tarpeeseensa, ei niinkään valloittaa maailmaa tai luoda omaisuutta. Hippel toteaakin, että kärkikäyttäjät jakavat tyypillisesti mielellään keksintönsä, sillä he ovat jo tyytyväisiä saatuaan oman ongelmansa ratkaistuksi, eikä tiedon panttaaminenkaan onnistu, sillä jos yksi maastopyöräilijä päättää jättää ideansa kertomatta ilmaiseksi, joku toinen kertoo sen kyllä.

Tietenkin, innovaatio on innovaatio vasta kun se tuottaa rahaa, ja suomalaiset ovat huonoja kaupallistamaan mitään jne., mutta minusta malli tuntuu vähän kestämättömältä. Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä kuin Hippeliä haastatellut Leonard Witt:

Yeah, but in your video you show how some companies are making $300 million on lead user ideas, and what does the lead user get, a lousy mountain bike. Seems unfair.

Eikö innovaation demokratisointi jää hieman puolitiehen, jos valmistajat yksin keräävät hyödyt. Etenkin, jos valmistajat eivät mitenkään avusta alkuperäisessä innovoinnissa. Kunhan keräävät hedelmät. Eikä sillä, on toki olemassa ihmisiä, jotka tekevät laadukkaita ilmaisohjelmia. Jotkut käyttävät aikaansa kirjoittaen mainioita blogeja. Ja ilmaiseksihan Hippelkin kirjansa jakaa. Minua vain ärsyttäisi, että joku tekisi rahaa sillä, minkä itse jakaa ilmaiseksi, mutta niinhän niitä Linux-distrojakin on luvallista myydä, jos haluaa.

Antamisen strategia lopulta olettaa sekin vastavuoroisuutta. Ehkä homman voisi katsoa muodostuvan kärkikäyttäjän kannalta mielekkääksi siinä tapauksessa, että valmistajan tuottama ratkaisu on parempi kuin mitä kärkikäyttäjä pystyy itse luomaan eikä valmistaja olisi koskaan keksinyt tehdä tuotetta ilman kärkikäyttäjän ideaa. Tällöin kaikki voittavat.

Toinen juttu, joka minua hieman häiritsee Hippelin mallissa on sen suhde tässäkin blogissa taannoin käsiteltyyn Mooren kuiluteoriaan. Hippel kehitti mallinsa ennen Moorea, mutta on sittemmin mm. tässä 245-megatavuisessa videossa esittänyt, että lead userit sijaitsevat ennen Mooren (ja Rogersin) mallin käyttäjätyyppejä, sillä he tuotteen kehittäjinä käyttävät tuotetta jo ennen kuin se on markkinoilla. Kuitenkin kuvaan lead userit on piirretty tylysti innovaattoriryhmän päälle.

lead users

Sikäli lead user -malli kyllä tuntuu järkevältä, että se ei ole niin rajoittunut katsomaan ihmisiä näiden teknologiasuhteen kannalta kuin Mooren kuilumalli, vaan arvostaa käyttäjien syvällisestä domaintuntemuksesta kumpuavaa näkemystä.

5 kommenttia artikkeliin ”Lead userit ja kuuluuko ideoilla olla arvoa

  1. Johtavat käyttäjät? Edelläkävijät? Jälkimmäistä olen käyttänyt itsekin lead userin käännöksenä; ainakin se on hyvin usein yhtenä segmenttinä kohderyhmiä määriteltäessä.

  2. Käyttäjälähtöistä innovointia elikkä juurikin lead usereita tutkivan tutkijan on pakko pistää pari kommenttia:

    Lead usereille ei ole tosiaan virallista käännöstä. Itse lead usereista suomeksi luennoidessani käytän käännöstä ”edelläkävijäkäyttäjät”. Sitähän lead userit nimenomaisesti ovat. (Tosin kaikista mieluiten puhun silti suomeksikin lead usereista.) Mainitsemasi ”kärkikäyttäjät”-käännös on jo useissa lähteissä varattu early adoptereiden käännökseksi.

    Kun puhutaan hyödystä, jonka innovaatio tuottaa käyttäjäkeksijälleen, niin täytyy muistaa, että aidon lead userin tunnista nimenomaan siitä, että hänen kokemansa TARVE on niin suuri, että se on tyydytettävä tavalla taikka toisella. Tällöin mikä tahansa ratkaisu, joka tarpeen tyydyttää, kelpaa. Ja tätä ratkaisua ei myöskään mikään rahamäärä korvaa. Esim. jos esim. kuuron täytyy pystyä soittamaan kännykkäpuhelu, ei tukko rahaa tyydytä tätä tarvetta vaan mikä tahansa ratkaisu, jolla puhelun saa soitettua.

    Oma mielipiteeni on, että kun ruvetaan puhumaan rahasta lead userin palkitsemisessa, ei enää puhuta aidoista lead usereista.

    Lopussa kirjoitat: ”– lead userit sijaitsevat ennen Mooren (ja Rogersin) mallin käyttäjätyyppejä, sillä he tuotteen kehittäjinä käyttävät tuotetta jo ennen kuin se on markkinoilla. Kuitenkin kuvaan lead userit on piirretty tylysti innovaattoriryhmän päälle.”
    Näin juuri siis asia on, että lead userit sijaitsevat Rogersin käyrään verrattuna vasemmalla eli siellä, missä markkinoilla ei ole vielä tätä tarvetta tyydyttävää ratkaisua. Mistä päättelet, että tuossa kuvassa lead userit on piirretty Rogersin innovaattoreiden päälle? Rogersin ryhmiähän on oikeasti yhteensä viisi (Innovators, Early adopters, Early majority, Late majority, Laggards), joten kuva on muutenkin pelkistetty, kun Rogersin ryhmät on korvattu kolmella ryhmällä. Veikkaan, että Eric on pelkistänyt kuvan siksi, että harva tavallinen pulliainen tietää Rogersin ryhmien täsmällisiä nimiä mutta ymmärtää noiden kuvassa olevien ryhmien sisällön nimen perusteella.

    Rogersin ”innovaattorit”-nimitys johtaa sitä paitsi harhaan, koska ryhmän kuvauksesta käy joka tapauksessa ilmi, että nämä tyypit eivät todellisuudessa Rogersin mielestäkään innovoi yhtään mitään:
    ”Innovators: the first 2,5 % who adopt a new technology. They are ’venturesome’ almost to the point of obsession, and willing to absorb high costs and uncertainties for the reward of being first to adopt new technologies.”

  3. Kiitos kommenteista.

    Nojoo.. enpä sitten käytä kärkikäyttäjät-sanaa jatkossa. Jotkut kyllä kutsuvat Mooren kuilua edeltäviä ryhmiäkin edelläkävijöiksi, joten vähän epäilen, ettei se sana riitä.

    Tulkitsin Hippelin kellokäyrää niin, että siinä on muilta osin Rogersin ryhmät, mutta kaksi keskimmäistä (early majority ja late majority) on yhdistetty (mätsää ryhmien suhteellisiin osuuksiin). Ja ensimmäinen ryhmä on korvattu lead usereilla.

    Minustakin on outoa Rogersilta kutsua ensimmäistä ryhmää innovaattoreiksi, kun he eivät kerran innovoi mitään.

    Tuo määritelmäsi lead usereista ja rahasta on hyvin linjassa sen kanssa, mitä Hippel sanoo:

    Users, as the term will be used in this book, are firms or individual con-
    sumers that expect to benefit from using a product or a service. In contrast,
    manufacturers expect to benefit from selling a product or a service.

    Minä vain epäilen, että tuo rajaus sulkee lead usereista pois sellaisia, jotka muuten voisivat sellaisiksi kelvata.

  4. Lead user? Ensin tuli mieleen tiennäyttäjäkäyttäjä, mutta iskevämpi on edelläkävijäkäyttäjästä typistetty edelläkäyttäjä. Eikä Googlekaan löydä!

  5. GNU GPL, GNU Free Documentation License, Creative Commons ja muut tarttuvat ns. ”copyleft” lisenssit pyrkivät käyttämään olemassa olevaa lakijärjestelmää taatakseen nimenomaan sen, ettei avoimesti saatavilla olevia toteutuksia vohkita suljettuihin järjestelmiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s