Pääsimmekö viimein yli tekstiviestipalveluista?

Kirjoitin Elisalla työskennellessäni harvakseltaan sisäistä blogia. Tuntuu oudolta ajatella, että tämän merkinnän kirjoittamisesta on aikaa vain vähän reilu vuosi.

Minua turhautti, kun vallitseva eetos tuntui olevan, että mobiilipalveluiden olisi syytä perustua tekstiviesteihin, sillä niistä ei saada muuten kyllin helppokäyttöisiä. Eikä tulisi unohtaa myöskään puhelinten SIM-valikkoa. Sellaista assettiapa ei joka pojalla olisi.

Tietty on perusteltua sanoa, että on turha tehdä moderneja mobiilipalveluita, kun ihmisillä on taskut täynnä vanhoja Nokioita, mutta argumentin helppoudesta halusin kyseenalaistaa. Nokian kompurointia seurannut tekstiviesteihin juuttuminen kuitenkin paljolti sysäsi Suomen mobiilitakapajulaksi. Hesarin Jussi Pullinenkin kirjoitti alkuperäisen merkintäni kirjoittamisen aikoihin saman suuntaista Hesarissa.

Sittemmin täkäläinen tilanne on muuttunut lupaavasti. Ironista kyllä, paljolti Nokian heikkenemisen myötä. (Kas, Jussi Pullinen kirjoittaa tänään ihan samaa). Android-puhelimet ja iPhonet ovat hallinneet myydyimpien laitteiden listoja, ja angrybirdsien lisäksi myös arkiset kaiken kansan brändit alkavat löytää tiensä moderneille mobiilialustoille. Elisakin julkaisi kuluttajapalveluistaan sovelluksia kosketusnäyttöisille älypuhelimille lopulta varsin pian alkuperäisen merkintäni jälkeen ja niin on tehnyt moni muukin. Viime aikoina on ihmetelty MTV3:n iPad-uutisselainta ja Nelosen iPad-katseluohjelmaa.

Tämä on hyvä alku, mutta Raino Vastamäen kolumni Talouselämässä on edelleen ajankohtainen. [Raino on seikkaillu tässäkin blogissa osa 1 ja osa 2.]

***

Myytti tekstiviestin helppoudesta

6.5.2010

Tekstiviesti toimii hyvin, kun pitää ääneestää BB-Nicoa, ja ohjeet näkyvät ruudussa. Tekstiviestistä on kuitenkin päästävä eteenpäin, jotta kyetään tuottamaan muutakin kuin yksinkertaisia kyselypohjaisia palveluita.

ak hels jyv 020510 0800 L

Tuollaisella tekstiviestillä VR kertoo käyttäjälle 3 ensimmäistä 2.5. klo 8 jälkeen Helsingistä Jyväskylään lähtevää junaa. [Ohje on sittemmin poistunut VR:n sivuilta. Ehkä palvelua ei enää ole olemassa.]

Myös Scanburger kunnostautuu ja antaa asiakkaiden tehdä hampurilaustilauksia tekstiviestillä.


Melkein yhtä helppoa olisi kirjoittaa:

diskcopy a: b:

Tuo on yksi harvoja muistamiani DOS-komentoja. Tietokonepuolella käyttäjät ovat kovimpia ammattilaisia lukuunottamatta siirtyneet pois komentorivikäyttöliittymistä viimeistään Windows 95:n myötä. Kännyköissä ne ovat ilonamme yhä.

Tietokoneissa komentorivikäyttöliittymät ovat vaikeita oppia, mutta tämän jälkeen tehokkaita. Näppäimistöä on nopea paukuttaa, ja komennot täydentyvät itsestään muutaman kirjoitetun merkin jälkeen. Kännykän komentorivikäyttöliittymässä tiedonsyötön hitaus häiritsee tehokkutta ja jäljelle jää vain vaikea muistettavuus.

***

Jakob Nielsen jakoi vuoden 1993 klassikkoteoksessaan Usability Engineering tietokoneiden käyttöliittymiä eri sukupolviin.

Ensimmäiseksi sukupolveksi hän kutsui eräajojärjestelmää, jossa keskustietokoneelle kannettiin tehtäviä pureskeltavaksi reikäkortilla ja palattiin seuraavana päivänä katsomaan, mitä se oli saanut aikaan. Vuorovaikutus rajoittui ohikiitäviin hetkiin, joina tieto annettiin ja joina tieto haettiin. Palautetta ei tässä välissä tarjottu.

Toiseksi sukupolveksi Nielsen määritteli komentorivikäyttöliittymän. Siinä käyttäjä kirjoittaa komennon ja saa hyvin pian vastineen tietokoneelta. Hieman tulkinnasta riippuen tekstiviesti on siis luettavissa joko 1. tai 2. sukupolven käyttöliittymäksi.

Kolmas sukupolvi on koko näytön valikkopohjainen listaus, jossa käyttäjä saa valita komentoja valmiista vaihtoehdoista. SIM-kortin valikko edustaa tätä tasoa.

Neljäs sukupolvi on tietokoneet 80-luvulta alkaen valloittanut graafinen käyttöliittymä, jossa kohteita manipuloidaan suoraan hiiren avulla, ja vaste on välitön. Sen sijaan, että valittaisin objekti ja annettaisiin liikkumiskäsky ja määriteltäisiin kohde, tartutaankin objektista kiinni ja raahataan se minne halutaan. Eikä komentoja tarvitse enää muistaa, riittää että tunnistaa ne valikoista ja erilaisista paleteista.

Nielsenin varsinainen luokittelu loppuu tähän, mutta tästäkin on menty eteenpäin. Kosketusnäytöt tuovat suoran manipuloinnin vielä suoremmaksi, kun välistä poistuu hiiri ja käyttäjä manipuloi objektia suoraan sormellaan.

Jotkut haluavat nähdä vielä yhden rajan: siirtymän graafisesta käyttöliittymästä luonnollisiin käyttöliittymiin, jotka hyödyntävät monipuolisemmin erilaisia eleitä kuin hiiren rajoittunut klikkaaminen ja raahaaminen. Ominaista luonnollisille käyttöliittymille on reaalimaailman metaforien lainaaminen mielekkyyden rajoille – ja välillä yli. iPad on tunnetuin esimerkki tästä.

***

Tällä tarkastelulla natiivi modernille puhelimelle toteutettu ohjelma edustaa parhaimmillaan mallin hienostuneinta tasoa, ja mobiilina web-sivuna toteutettukin vähintään toiseksi hienostuneinta. Nähdään, että sukupolvien kuilu tekstiviestiin verrattuna on melkoinen.

Vuosien saatossa on yritetty kaikenlaista. Tekstaripalveluiden jälkeen tuli WAP. Sen oli määrä mullistaa kaikki, mutta ensimmäiset yritykset menivät puihin ja teknokuplakin puhkesi.

Jossain vaiheessa tuli SIM-kortin valikko, joka tarjosi jonkinlaisen valikkopohjaisen rakenteen, jossa lähetettäviä viestejä ei tarvinnut muistaa enää ulkoa. Muttei tämäkään koskaan oikein yleistynyt. Nykypuhelimissa valikko on piilotettu jo niin syvälle, että harva edes muistaa, että se on olemassa.

WAP teki paluuta vielä jossain vaiheessa, graafisena ja värikkäänä. Vielä vuonna 2007 Elisan katumainoskampanja kehotti painamaan puhelimen 0-näppäintä pohjaan. Nokioissa tämä avasi WAP-selaimen. [Joissain Nokioissa sähköpostin linkit aukeavat yhä hämmentävästi web-selaimen sijasta wap-selaimeen, mutta tämä on oman tarinansa aihe]. Tähänkään ei silti oikein innostuttu.

***

Sittemmin tuntuu, että on jotenkin luovutettu. On vakiintunut totuudeksi, että tekstiviesti on se keino, jota kansa haluaa käyttää kännykällä asioidessaan. Tekstiviesti on ainoa kyllin helppo keino, että äitikin ymmärtää, väitetään. Tekstiviestistä on kuitenkin päästävä eteenpäin, jotta kyetään tuottamaan muutakin kuin yksinkertaisia kyselypohjaisia palveluita.

On oikein hyvä, ettei tehdä samoja virheitä kuin aikoinaan, kun WAPpia yritettiin tunkea tekniikka edellä ihmisten kurkusta alas. Nyt vain näyttää, että edessä on toinen uhka: hirttäydytään rajoittavaan tekniikkaan, jolla ei yksinkertaisesti pystytä tekemään tarpeellisia asioita kyllin yksinkertaisesti, koska pelätään, etteivät ihmiset ottaisi helpompia ratkaisuja käyttöön.

Tekstiviesti toimii hyvin, kun pitää ääneestää BB-Nicoa, ja ohjeet näkyvät ruudussa. Tai kun pitää tilata bussilippu, ja tilausohjeet ovat luettavissa pysäkkikatoksen seinältä. Mutta harva muistaa komentoja ulkoa, kun pitäisi krapulapäivänä tilata hiukopalaa Scanburgerista. VR:n aikataulukysely on monimutkaisuudeltaan tekstiviestin äärirajoilla. Aikoinaan myös junalippuja pystyi ostamaan tekstiviestillä, mutta tuosta on sittemmin luovuttu. Luultavasti tilaaminen oli niin vaikeaa, ettei palvelua käytetty.

***

Natiiviohjelmien tekeminen joka alustalle on kallista lystiä, mutta vähintään yleispäteviä mobiiliweb-versioita palveluista olisi syytä kehittää. Jos halutaan, että palvelu on aina mukana eikä käyttö jää väliin sen takia, ettei tekstiviestin syntaksi satu mieleen, kannattaa toteuttaa yksinkertainen web-pohjainen käyttöliittymä. Modernien kosketusnäyttöpuhelinten käyttäjät katselevat naureskellen, kuinka perinteisten toimijoiden käsitys mobiilipalvelusta on yhä tekstiviesti.

Meitä iPhone-fanipoikia riittää Suomessa harvalle palvelulle kriittiseksi massaksi, mutta Nokiakin kertoi hiljattain, että heidän älypuhelimistaan jo enemmistö on kosketusnäytöllisiä.

Mobiiliweb-versio ei maksa paljoa, linkkiä on helppo jaella tekstiviestinä ja se auttaa ihmisiä pikkuhiljaa huomaamaan, että kännykällä voi nykyään oikeasti tehdä kätevästi kaikkea sitä mitä vuosituhannen vaihteessa katteettomasti luvattiin. Jos se samalla totuttaa ajatukseen, että kiinteästä datahinnoittelusta taitaa olla ihan mielekästä maksaa, ei sekään huono juttu ole. Elisalla on tietty sekin etu puolellaan, että yhteydet omiin palveluihin voidaan tarvittaessa tarjota maksutta, kuten Zirclessä on tehty. [Zircle oli Elisan sittemmin lakkautettu paikkatietopalvelukokeilu.]

Tekstiviestiä ei sovi unohtaa: jos palvelu on toteutettavissa mielekkäästi tekstiviestillä, se kannattaa tehdä. Mutta jos palvelusta on tehtävissä muilla keinoin vielä parempi, ei sitä saisi jättää tekemättä huterilla perusteilla.

Kirjoittaja ei suosittele Scanburgerin hampurilaisia kenellekään.

Yksi kommentti artikkeliin ”Pääsimmekö viimein yli tekstiviestipalveluista?

  1. Paluuviite: Käyttöliittymä ei katoa minnekään, vaikka botit veisivät potin | Köyttöliittymä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s