Hyödyllisiä vikoja

Pekka Loirin esitys palautti mieleeni joskus pohtimani ajatuksen tuotteiden näennäisen haitallisista ominaisuuksista, joita ei ole onneksi vahingossa menty korjaamaan.

Joku voisi kehittää hajuttoman maalin, johon tulisi vahingossa sotkeneeksi itsensä.

Joku saattaisi kehittää automaatin, jossa olisi pehmustettu vaihtoraha-aukko, jossa rahat eivät pitäisi pudotessaan mitään ääntä. Luultavasti ne jäisivät vahingossa automaattiin.

Joku kenties keksisi luoda todella suuren kermanekan, joka näyttäisi aivan maitokannulta. [Miksi kermanekka on aina maitokannua pienempi? Onko kerman käyttäjiä vähemmän? Onko kerma kalliimpaa ja sitä halutaan vihjata ottamaan vähemmän käyttämällä pienempää astiaa? Vai onko kerma vahvempaa tavaraa ja sitä kaadetaan siksi kahviin vähemmän kuin maitoa?]

Sikäli ongelma on jo todellinen, että joku meni jo keksimään polttomoottorittoman auton, johon täytyy lisätä äänet erikseen.

kermanekka

[Vinkki: Camera+ tekee ihmeitä iPhone-kuville.]

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Hyödyllisiä vikoja

  1. Joskus muinoin luin jotain tuotesuunnittelukirjaa (liekö ollut The Design of Everyday Things). Siellä oli joku hieno termi näille, jonka luonnollisesti oon jo unohtanut…

    Mutta, en sanoisi näitä ehkä niinkään virheiksi, vaan ominaisuuksiksi. Varsinkin vaihtoraha-aukkohan olisi jopa virheellinen ilman kilinää. Maalin tapaus on vähän siinä ja siinä – haju on epämiellyttävä, mutta toisaalta jos se korvattaisiin jollain muulla hajulla, ei sitä enää tunnistettaisi maaliksi.

    Vähän sama juttu, kuin kosketusnäyttöistä laitetta käyttäessä se päästää kaikenlaisia piipityksiä toimintoja aktivoidessa.

  2. Jani, en tosiaan tarkoittanutkaan, että nämä olisivat varsinaisia virheitä. Kuten sanoin ”näennäisen haitallisia ominaisuuksia”. Kerrankin ”se on fiitsu eikä bugi” pitää paikkansa.

    Hmm.. mikähän Normanin termi olisikaan. Kirjassa määritellään affordanssit sekä eräänlaiset käänteisaffordanssit, joita taidettiin kutsua vain rajoitteiksi (restrictions), mutta en muista että kirjassa olisi mitään sen osuvampaa.

    Luimme tuon aikoinaan pieteetillä läpi kurssikirjana Saksassa ja assari sanoi, että kirja kannattaa lukea läpi aina parin vuoden välein. Ehkä olisi taas aika.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s