Totta kai -design kestää aikaa

Täytyy tunnustaa, etten ole täysin ymmärtänyt, mitä mullistavaa Nokian Navi-näppäimessä oli. Oliko se muuta kuin näppäimistön oikeasta laidasta keskelle siirretty ja suurennettu OK-painike? Kuinka vain, Navi-napin isäksi mainitulla ja nykyään Fjordissa vaikuttavalla Christian Lindholmilla on oivia ajatuksia digitaalisesta designista. Mikä piristävintä, hän tuo esiin ajatuksen, ettei Applen myötä osin katteettomasti palvottu wow ole sittenkään kaikki kaikessa.

– Tyypillinen briiffi, jonka saamme asiakkaaltamme on bring me wow. Se on oikeastaan vähän huono briiffi, parempi olisi bring me something our users will love, Lindholm sanoo ja näyttää valokuvia puhelimiaan suutelevista ihmisistä.

Seuraavassa kuvassa on kiintoavain, jonka toisessa päässä on räikkä. Onhan näitä nähty. Vaan tämäpä on kierretty matkalta 90 asteen mutkalle. Lopputuloksena on parempi ergonomia, sillä työkalu on paljon perinteisesti muotoiltua helpompi nostaa maasta tai pöydältä. Suuri hyöty vain yhden pienen mutkan ansiosta.

 

Totta kai -design

– Intohimon geeneissä on yksinkertaisuus, Lindholm pudottaa retweettaajien iloksi.
– Tai kuten firmamme pyrkimys kaikessa on: Elegant Simplicity.

Oikeasti se on markkinointislogan hän kertoo. Varsinainen pyrkimys on tehdä tuotteita, jotka ovat kuin kuvan kiintoavain – niitä, jotka edustavat totta kai -designia. Tällaisen ratkaisun ymmärtää heti kun sen näkee. Ja kerran nähtyään ei ymmärrä, miksi kukaan ikinä tekisi toisin.

– Tässä on kyse saman tason muotoilusta kuin nuppineulassa, Lindholm innostuu – eikä hän vitsaile.

Erona hetken huumaa tarjoavaan wow-designiin on, että totta kai -design kestää aikaa. Ei ehkä aina säväytä, mutta ilmankaan ei osaa olla. Lindholm näyttää aihetta kuvaavaan ehdottoman pseudotieteellisen kuvaajan. Mielessä käy, että ehkä meillä kunnon miehilläkin on vielä toivoa.

wow vs of course

Jälki ja tunteet

Lindholm selittää, kuinka design voi olla tärkeää firmalle eri tavoin. Osa vetoaa järkeen, osa sydämeen. Ikea ja Alessi ovat molemmat design-vetoisia yrityksiä, mutta sijoittuvat tällä akselilla eri päihin. Seuraavalla kalvolla eri päissä janaa ovat Google Docs ja Evernote. Lindholm kertoo kiihkeistä Evernote-faneista, jotka järjestävät jopa tapaamisia aiheen tiimoilta.

[Tämäkin teksti on kirjoitettu Evernotella, mutten täysin ymmärrä siihen kohdistuvaa suhtautumista. Sovellus on kuitenkin varsin utilitaristisesti suunniteltu eikä minusta siinä mielessä paljoa poikkea Google Docsista.]

Yksinkertaistaminen on tärkeä teema. Fjord oli mukana luomassa TeliaSoneran uutta brändiarkkitehtuuria Lindholm kertoo ja painottaa, että kyse oli todella arkkitehtuurista eikä vain brändi-ilmeen tuunaamisesta. Uudistuksen yhteydessä yrityksen verkkosivut käytiin läpi kriiittisesti ja valtava määrä turhaa, päällekkäistä ja monimutkaisesti ilmaistua sisältöä siivottiin pois. [Ehkä tämän voi nyt kilpailijalta pois siirtyneenä sanoa ääneen: Soneran sivut tosiaan uudistuivat merkittävästi edukseen. Vielä kun saisivat dataverkon toimimaan.]

Lindholm

Pakkotyökalujen aika on ohi

Lindholm nostaa esiin viime vuosina keskustellun kuluttajistumisilmiön: työpaikoilla kirotaan hankalia systeemejä, kun on päästy tottumaan vapaa-ajalla käytettyihin paremmin toimiviin palveluihin ja laitteisiin. Yritysohjelmistoissa käyttökokemusta ei ole tarvinnut hioa, kun on ajateltu, että kyllähän ihminen kärsii vähän hankalampaakin systeemiä, kun siitä kerran maksetaan. Ja ainahan voi mennä kurssille, jos ei osaa. [Kirjoitin aiheesta taannoin: Kankeat tietojärjestelmät eivät ole lääkäreiden yksinoikeus.]

Hän mainitsee nimeltä Dropboxin, joka onnistuu tekemään niinkin tylsän asian kuin tiedostohallinnan innostusta herättävällä tavalla. Alun perin kuluttajille markkinoidun iPadin hän mainitsee levinneen yrityksiin nopeammin kuin minkään laitteen ikinä.

Lindholm vetää viestinsä yhteen korostamalla, että kuluttajistuminen on tärkeä ilmiö ja että intohimon toimivuuteen yhdistävät palvelut ovat tulevaisuuden voittajia. Jollain tapaa totta kai -designin korostamisen voi jopa nähdä perinteisen utilitaristisen käytettävyyden arvostuksena nykyisen UX-hötön keskellä. Lindholmin esiin nostamien esimerkkipalveluidenkin intohimoisuus liittyy enemmänkin saumattomaan toimivuuteen kuin itsetarkoitukselliseen elämyksellisyyteen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s