Käyttöliittymä ei katoa minnekään, vaikka botit veisivät potin

Minä olin vieraana Vikasietotila-podcastissa keskustelemassa aiheesta ”No UI”. Tätä kirjoittaessani en oikein enää muista, mitä tulin sanoneeksi – enkä tiedä, mikä kaikki päätyi lopulliseen lähetykseen. Sen tiedän varmaksi, että kaikkia mielessä olleita asioita en muistanut sanoa, joten tässä niistä tärkeimmät.

Mitä ”No UI” tarkoittaa?

UI tarkoittaa käyttöliittymää, No UI sen puutetta. Lähes poikkeuksetta kyseessä on kuitenkin ennemmin No GUI, eli palvelu, jota käytetään ilman tyypillistä graafista käyttöliittymää.

Onko No UI siis sama asia kuin chat-pohjainen käyttöliittymä?

Ei varsinaisesti. Vuosien varrella No UI:lla on viitattu vähän eri asioihin. Kun lyhenne ilmestyi käyttöön muutamia vuosia sitten, sillä viitattiin yleisesti niin sanottuihin näkymättömiin käyttöliittymiiin. Asioihin, jotka tapahtuvat reaalimaailman vuorovaikutusten pohjalta ilman erillisiä digitaalisia näyttöjä. Oppiva Nest-termostaatti on usein mainittu esimerkki tästä – vaikka siinäkin on kyllä oma graafinen käyttöliittymänsä.

Nest-termostaatti. En tiedä, kuinka se toimii, mutta tekisipä mieli päästä pyörittämään sitä.

Nest-termostaatti. En tiedä, kuinka se toimii, mutta tekisipä mieli päästä pyörittämään sitä.

Tämä tulkinta on jatkumoa jo 80-luvun lopulla keksitylle ubiubiquitous computing -käsitteelle. Samaa ajatusta käsitteli myös Donald Norman 90-luvun suosikkikirjassani Invisible Computer. Cooper.comin artikkeli vuodelta 2012 kuvaa hyvin käsitteen tätä puolta.

Sittemmin No UI -käsitettä on yhdistetty spesifisti mobiilisovelluksiin, joiden pääasiallinen käyttötapa on lukitusnäkymän ilmoitusten seuraaminen. Sovellusta itseään ei välttämättä ole tarvetta juurikaan avata, vaan käyttäjä pysyy tilanteen tasalla seuraamalla ilmoituksia.

Itse törmäsin tähän ilmiöön vähän vahingossa aikoinaan Uutisvahtia suunnitellessamme. Viime aikoina on ilmestynyt useampia sovelluksia, joissa notifikaatioiden seuraaminen on niiden pääasiallinen käyttötapa. Facebook Notify on tunnettu esimerkki tästä.

Tällä hetkellä hallitseva merkitys No UI -käsitteelle tuntuu olevan palveluiden chat-pohjaisuus. Senkin voi jakaa kahtia. Ensimmäinen ryhmä ovat sovellukset, jotka näyttävät käyttöliittymänsä puolesta viestintäsovelluksilta, mutta kyse on vain metaforasta. Esimerkiksi kohuttu Quartz-uutispalvelu ei ole varsinainen keskustelusovellus, vaan käyttäjän tehtäväksi jää painaa jompaa kumpaa tarjolla olevaa repliikkiä, johon sovellus sitten vastaa kuin kyseessä olisi keskustelu.

Toinen ryhmä ovat oikeasti keskusteluun perustuvat botit. Tällä puolella toimii lukuisia startuppeja, minkä lisäksi niin Slackistä kuin Facebookin Messengeristä on povattu merkittävää ekosysteemiä bottipohjaisille palveluille.

Chatiltä näyttävä käyttöliittymä, mitä järkeä siinä on?

Riippuu tilanteesta, ei välttämättä mitään. Yksi viime vuosina paljon hehkutusta saanut chat-pohjainen käyttöliittymä on Slack-viestipalvelun käyttöönottoprosessi. Siinä Slackin botti kysyy käyttäjältä perustiedot ja laittaa asetukset kuntoon. Tämä toimii mukavasti.

Autuaaksi tekevä ratkaisu tämä ei kuitenkaan ole. Pahimmillaan tässä sorrutaan samaan kuin skeuomorfismin eli siirtomuotoisuuden kanssa joitakin vuosia sitten: tungetaan käyttöliittymä väkisin sellaiseen muottiin, johon se ei luontaisesti sovi.

Quartz welcome

Quartz-sovellus ottaa mukavasti vastaan

Quartz-uutistenlukijan käyttöönottoprosessi on hurmastuttava. Tuntuu, että juttukaverina olisi virtuaaliavustaja, joka kertoo kädestä pitäen, kuinka sovellus toimii. Siihen magiikka loppuukin. Sovelluksen käyttö tuntuu teennäiseltä: sillä saa vain yhden uutisotsikon kerrallaan, minkä jälkeen keskusteluksi jää, että joko pyytää aiheesta lisätietoja tai toivoo uutta uutista.

Quartz dialog

Keskustelullisuus jää kovin teennäiseksi

Lopulta jää vähän epäselväksi sekin, kenen kanssa keskustelua edes käydään.

Entä Nyt-liitteen sovellus, meneekö se samaan kategoriaan?

Helsingin Sanomien Nyt-liite julkaisi syksyllä sovelluksen, jossa julkaistaan koosteita verkkosivun suosituimmasta sisällöstä chat-tyylisessä käyttöliittymässä. Tässä oli pohjalla Nytin kokeilu Whatsappissa, jossa se jakoi juttujaan samaan tapaan. Sovellus poikkeaa Quartzista siinä, ettei sovellusta itseään käytetä chättäämällä – leikisti tai oikeasti – vaan keskustelutoiminnolla saa yhteyden toimitukseen.

Nyt chat

Nyt-liitteen sovelluksella voi kirjoittaa viestejä toimitukselle. Kuvan tilanne on lavastettu.

En ole itse vielä keksinyt, miksi kirjoittaisin heille, mutta minä nyt olen sikäli reliikki, että tykkäsin lukea Nytin kommenttejakin.

Kai tässä on silti taustalla muutakin kuin uutuudenviehätystä?

Yksi mahdollinen syy chat-pohjaiselle käyttöliittymälle on sitouttamisen kasvattaminen. Kun vuorovaikutus tuntuu keskustelulta, siihen syventyy tarkemmin ja sovelluksen kanssa viettää pidemmän tovin kuin perinteistä listaa puolihuolimattomasti selaamalla.

Myös mainoksia on luontevaa upottaa keskustelun lomaan aikajanalle, kuten Quartz taitavasti tekeekin.

Sinulla on varmasti jotain tutkimustietoa tästä?

Ei, pelkkää mutua.

Toimiiko leikki-chat-metafora sitten ikinä?

Lark-nimisen kuntovalmentajan kanssa vuorovaikutus tuntuu jo paljon luontevammalta kuin Quartz-sovelluksessa. Lark seuraa käyttäjän aktiivisuutta ja unta puhelimen sensoreiden avulla ja antaa mahdollisuuden syöttää ravintotietoja. Näiden pohjalta se antaa palautetta ja neuvoo käyttäjää elämään terveellisesti.

Lark graph

Lark seuraa käyttäjän aktiivisuutta

Tässäkin sovelluksessa keskustelu jää usein vähiin ja käyttäjän tehtäväksi jää painaa turhauttavasti OK valmentajan monologien välissä, mutta uskottava illuusio syntyy hetkittäin.

Lark dialogue

Lark on nokkela

Aihe on kiinnostava. Minulla on itsellänikin töissä alkamassa yksi projekti, jonka käyttöliittymästä saattaa hyvinkin tulla jonkinlainen leikki-chatti.

Entä bottipohjaiset oikeat chatit, onko niistä mihinkään?

Hyvin luultavasti. Näistä on kohistu viime aikoina paljon. Stratechery-julkaisun Ben Thompson näki vuodenvaihteen tilannekatsauksessaan viestintäpalvelut menossa olevan mobiiliajanjakson keskeisimpänä palvelukategoriana. Hän visioi, että viestintäpalvelu Slackistä kasvaa vielä merkittävä alusta, jonka päälle yritykset rakentavat omia bottipohjaisia palveluitaan.

Facebook Messengerin huhutaan julkaisevan oma bottikauppansa piakkoin, ja Telegram on jo julkaissut omansa. Mikä ihmeellisintä, Facebook Messengerin uudella versiolla pääsee pelaamaan koripalloa tai tilaamaan söpöjä eläinkuvia kirjoittamalla tilauksen botille – katso vaikka.

Muuttavatko chat-alustat koko mobiilin bisneslogiikan?

Se on paljon sanottu, mutta niillä saattaa hyvinkin olla merkitystä. Monen pienen yrityksen ei ole nykyään järkevää investoida omaan mobiilisovellukseen, sillä käyttäjät eivät kuitenkaan käyttäisi sitä riittävän aktiivisesti. Sitä vastoin oman botin rakentaminen suositulle chat-alustalle voi olla kannattava sijoitus.

Siinä missä yritysten verkkosivustot on usein rakennettu informaatio edellä, monet mobiilisovellukset lähtevät liikkeelle tehtävistä, joita käyttäjät haluavat suorittaa. Tämä on yksinkertaistanut asiointia yritysten kanssa. Moniin sovelluksiin on kuitenkin vuosien varrella kertynyt kaikenlaista vähemmän tärkeää ryönää mukaan, ja bottiratkaisuista odotetaan vastaavaa uutta alkua ja mahdollisuutta keskittyä oleelliseen.

Enkä käytettävyyspuoli? Onko chat-pohjainen käyttöliittymä paluu menneen maailman komentorivikäyttöliittymiin?

Jos tehokäyttäjiltä kysyy, komentirivikäyttöliittymät eivät ole menneet minnekään. Kirjoitin aikoinaan tekstiviestipalveluista ja mainitsin Jakob Nielsenin luokittelun käyttöliittymien sukupolville. Graafinen käyttöliittymä hiirineen edustaa tällä asteikolla neljättä sukupolvea, ja kenties elepohjainenkosketusnäyttö suorine vuorovaikutuksineen vieläpä viidettä. Paluu komentoriville tarkoittaisi paluuta viidennestä sukupolvesta toiseen sukupolveen.

Onneksi tilanne ei ole näin synkkä. Fiksu bottipohjainen chattiluukku on paljon joustavampi kuin perinteinen komentorivi. Käyttäjän ei tarvitse osata ulkoa tiettyä syntaksia ja antaa koko komentoa kerralla, vaan botti tulkitsee, mitä käyttäjä tarkoittaa ja kysyy tarkentavia lisäkysymyksiä. Vähän niin kuin ihmisetkin tekevät.

Mikä on chat-pohjaisen käyttöliittymän suurin heikkous verrattuna perinteiseen graafiseen käyttöliittymään?

Graafinen käyttöliittymä on hyvä viestimään käyttäjälle, mikä kaikki on mahdollista ja mikä eri asioiden kulloinenkin tila on. Tyhjä tekstiluukku on orpo lähtökohta. Toimiakseen bottikäyttöliittymän on ymmärrettävä laajasti eri muodoissa annettuja komentoja, ja botin vastaukset tulee suunnitella niin, että ne ohjaavat käyttäjää eteenpäin.

A List Apartin tuore artikkelisarja kokoaa hyviä käytäntöjä tästä.

Tarkoittaako No UI sitä, ettei teitä suunnittelijoita enää tarvita? (Good riddance!)

Ei, ikävä kyllä. Koko fraasi on sikäli pöhkö, että käyttöliittymä ei ole katoamassa minnekään. Se vain muuttaa muotoaan. Jos mieltää suunnittelun vain kuvien piirtämiseksi, siinä tapauksessa voi olla, että suunnittelijoiden tarve vähenee. Toiminnot täytyy silti suunnitella aivan kuin aiemminkin, ja pikselinviilauksen sijaan korostuu suunnittelijan kirjoitustaito.

Yksi mahdollinen hyvä puoli on, että chattipohjaisuus saattaa purkaa siiloja ja helpottaa ohjelmistokehittäjien osallistumista palveluiden suunnitteluun. Monelle kehittäjälle kynnys käyttöliittymäsuunnittelijoiden maailmaan hyppäämiselle tuntuu korkealta, sillä he näkevät suunnittelun piirtämisenä ja kokevat, etteivät voi osallistua, koska ”eivät osaa piirtää” tai hallitse suunnitteluohjelmien käyttöä.

Kuinka puheohjatut avustajat, kuten Siri, Google, Cortana ja Alexa liittyvät tähän kaikkeen?

Puheohjattuja avustajia koskevat pitkälti sama periaatteet kuin chat-pohjaisia botteja. On sinänsä kiinnostavaa, että teknisesti vaikeammat puheohjatut avustajat ovat olleet käytössä jo useampia vuosia, mutta vasta chat-pohjaiset palvelut ovat saaneet kovan pöhinän aikaan.

Poikkeavatko bottisysteemit lopulta mitenkään suuriyritysten automaattisista puhelinvaihteista?

Huonolla toteutuksella bottipohjainen järjestelmä voi takuulla olla yhtä hirveä kokemus kuin puhelinvastaajan valikossa seikkaileminen. Muistan, kuinka tarvoin kerran turhautuneena Soneran itsepalvelussa ja yritin saada puheentunnistusta ymmärtämään sanaa “laajakaista”.

Kun viestini meni lopulta läpi, robotti sanoi jotain tämän kaltaista.

Selvitän yhteytesi tilaa. Tähän menee hetki. Soitan sillä aikaa musiikkia.

Tuo pieni personifikointi sai aikaan sen, että jonotusmusiikki nosti hymyn huulilleni. Kerta se on ensimmäinenkin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s